160# Uutta rutiinia päivystystyössä

Päivystyshoitotyö on osoittautunut kaikkien ennakko-odotusten mukaiseksi. Yllätyksiäkin on tullut mutta niistäkin on ollut hyvä oppia. Yllätykset kun ikään kuin kuuluvat päivystyksen rutiiniin. 

Päivystyksessäkin on oma päivärytminsä. Yöllä on yleensä hiljaisempaa. Moni nukkuu yön yli, jos ei ole illan aikana päättänyt lähteä hoitoa hakemaan. Toisaalta yöllä tulevat potilaat ovat sitten hieman keskimääräistä kiireellisemmän hoidon tarpeessa. Tai ainakin kokevat niin. Yöllä myös osa maailmasta hiljenee ja sekin vaikuttaa tapaturmien ja sairaskohtausten määrään alentavasti. 

Usein aamuvuoroon saavuttaessa talo on hiljainen. Silloin hoitajat tekevät päivän ennakkovalmisteluja. Valvonnan potilaspaikat käydään läpi, laitteet testataan ja tarvittavat tavarat täydennetään. Sama tehdään myös hoitohuoneiden paikoille ja laitteille. Työskentelykärryt (katetrointi, kanylointi, Covid ja ekg) käydään myös läpi ja tarvikkeiden paikat tungetaan täyteen. Muutenkin tavara kulkee eteenpäin. Kaapeista kärryihin, lokeroihin ja paikoille ja sitten sen jälkeen pahvilaatikoista kaappeihin. Todennäköisesti muutamia potilaita on jo paikalla ja uusia alkaa saapua samaan aikaan. 

Aamun koitto näkyy yleensä hieman viiveellä odotuksen täyttyessä. Moni on nukkunut yön yli tai miettinyt aamuyön, josko hoitoon pitäisi lähteä. Aamuisin myös vaivoja ilmenee ja liikkeelle lähtevä kansa myös välillä teloo itseään. Ilmoittautumisessa työskentelevä kokenut hoitaja kirjaa saapujia sisään merkiten tulosyyn, lyhyesti tilanteen ja kiireellisyys luokan. Näin potilas ilmestyy niin sanotusti listalle. Siitä aina ehtivä hoitaja niin sanotusti nappaa itselleen uuden potilaan. Hoitaja käy haastattelemassa potilasta: kyselee vointia, kartoittaa vähän oireita ja ottaa mittauksia. Hoitaja tilaa myös tarvittavat verikokeet, jotka pian tullaan ottamaan. Riippuen tapauksesta tämä kaikki voi tapahtua odotusaulassa tai valvomon potilaspaikalla. Valvomon nimi viittaa siihen, että siellä potilas on hoitajien silmien edessä ja yleensä myös kytkettynä niin sanotusti monitoriin eli erilaisiin elintoimintoja mittaaviin johtoihin. Joskus valvontaan siirrytään myös koska siellä potilas pääsee vuodepaikalle. Välillä petipaikka laitetaan hetkellisesti käytävään tilan puuttuessa. 

Kun hoitaja on valmis potilaan sijoittelussa ja haastattelussa, hän tilaa tutkimukset ja kirjaa saadut tiedot lääkäriä varten. Sen jälkeen potilaan kohdalla listalla vaihdetaan merkintä niin, että lääkäri näkee kaiken olevan valmista häntä varten. Lääkäri saattaa alustavan tutkimuksen jälkeen pyytää lisätutkimuksia kuvantamisten tai laboratoriokokeiden muodossa. Myös joitakin toimenpiteitä saatetaan tehdä. Hoitaja mahdollisesti avustaa lääkäriä jos jotakin tehdään, tilaa mahdolliset lisälabrat, tarvittaessa lääkitsee ja hoitaa kuljetuksen lääkärin tilaamiin kuvauksiin. Näiden jälkeen lääkäri palaa asiaan ja määrää jatkoista. Se voi olla kotiin palaaminen tai jatkohoito jollakin osastolla. Hoitaja soittelee tarvittavat soitot (erityisesti jos jatkohoito on osastolla) tai tilaa tarvittaessa taksin. Tarvittaessa soitetaan myös omaisille tai potilaan asuessa laitoksessa myös sinne. Samaan aikaan lääkäri kirjoittaa omat määräyksensä valmiiksi ja potilas voi jatkaa eteenpäin. Suunnilleen näin kulkee prosessi päivystyksessä. Potilaiden vointi ja sairaus vaikuttaa siihen toki ja kiireellisissä tapauksissa asiat etenevät kiireen vaatimalla tavalla. Tulojärjestys harvoin on hoitojärjestys.

Iltapäivän koittaessa on yleistä, että päivystyksen valvomot ja ainakin odotus on täyttynyt aamuun verrattuna. Hoitajien iltavuoro saa hypätä kyytiin niin sanotusti vauhdista. Potilaita pyritään kierrättämään tietenkin mahdollisimman nopeasti edellä kuvatun kierroksen lävitse. Jokaisessa vaiheessa on kuitenkin mahdollisuus viivytykseen. Sille joka on tullut päivystykseen kiusallisen mutta ehkä kiireettömän vaivan vuoksi joutuu joskus odottamaan pitkäänkin. Se ei ole koskaan tarkoituksellista. Yleensä viivytyksen syyt ovat asioita jotka eivät ole ilmeisiä odotusaulaan. Potilaita on aina enemmän kuin hoitajia. Suhdeluku lääkäreihin on vielä epäsuhtaisempi. Myös laboratorio vaatii aikaa ja kuvantamisissa on oma kapasiteettinsa. Jos lääkäri sitoutuu pitemmäksi aikaa vaikkapa ompelemaan haavoja, useampi lääkäri ja hoitaja hoitohuoneeseen hoitamaan akuuttia potilasta tai ensihoito tuo omasta ovestaan potilaita, tulee potilaiden kierrätykseen ilman muuta viivytystä. Muuttujia on paljon ja päivän kuluessa ne kumuloituvat. Lisäksi odottavan aika on aina pitkä. Erityisen pitkä aika on jos on tullut päivystykseen vaivan vuoksi joka oikeastaan kuuluisi terveyskeskuksen vastaanotolle. Yleensä päivystyksillä on oma numeronsa, josta annetaan arvio päivystyksellisen hoidon tarpeesta. Siihen jo kotoa soittamalla voi säästyä turhauttavalta odottelulta.

Iltapäivän kuluessa tilanne yleensä jonojen suhteen alkaa helpottamaan. Kuulin, että iltavuoron täytyy kestää kahdesta kolmeen tuntiin ja tulee alkuillan rauha. Odotus harvoin tyhjenee mutta potilaiden määrä alkaa paremmin vastata prosessien kapasiteettia. Silloin uurastetaan jatkohoitopaikkoja sitä tarvitseville ja valmistaudutaan iltaruuhkaan. Vaikka moni päättää nukkua vaivansa kanssa yön yli, tekee toinen osa viisaasti ja tulee ennen yötä päästäkseen lääkäriin. Tämän piikin jälkeen ilta tuo hiljalleen rauhaa aulaan ja potilaspaikoille. 

Kuvasta ajanmääreet ja yksikkönumerot on poistettu potilassuojan takaamiseksi. Yhdelle valvomon näytöistä ilmestyy aina tieto ambulanssin saapumisesta. Tässä saapuvat A- ja B-kiireellisyyden potilas menevät kaikkien odotuksessa olevien edelle mutta sinne heidän saapumisensa tuskin näkyy muuten kuin odotusajan pituudessa.

Mielestäni päivystys on jännittävä yhdistelmä rutiinia ja siihen sekoitettua yllättävyyttä. Potilaita kierrätetään prosessin läpi hyvin vakiintuneella tavalla. Tosin potilaiden moninaisuus tuo siihenkin paljon variaatioita. Kuitenkin aina välillä potilaiden tilanteet vaihtuvat nopeasti tai paikalle saapuu ainakin opiskelijan näkökulmasta harvinaisempi potilastyyppi. Haavanhoitohuoneessa voi nähdä melkein mitä vain ja ambulanssin saapuessa kiireellä rytmi ja tunnelma voivat muuttua nopeastikin. Yhdessä hetkessä opiskelija voi huokailla tylsyyttään mutta muutaman hetken päästä tupa voi olla ihan täynnä. Tämä tekee omasta mielestäni päivystyksestä täydellisen paikan opiskelijalle. Lyhyessä ajassa on mahdollista perehtyä hyvin laajaan osaamisen kirjoon. Oman osaamisen puute tulee tehokkaasti esille mutta myös mahdollisuuksia oivaltamiseen ja oppimiseen on melkein rajattomasti. Kysyä pitää osata ja uskaltaa. 

95# Palvelutalon päivärytmi

Tämä on todennäköisesti viimeinen kirjoitus tähän aihepiiriin liittyen. Harjoittelun ja kesätöiden myötä palvelutalo on tullut monen kirjoituksen innoittajaksi. Pian mieli siirtyy toisiin aiheisiin. Opintojen puolesta hiljaiselle kesälle on varastossa monenlaista. Mutta vielä kerran sukellus palvelutalon maailmaan. Millainen päivä siellä oli? Luulen, että päivien sisällöt ovat paikasta toiseen samat. Kuitenkin niiden aikataulu voi vaihdella paljon. Näin itse olen nyt sen oppinut:

6.45. Aamuvuoro saapuu töihin. Yöhoitaja antaa raportin yön tapahtumista. Tässä yhteydessä käydään läpi asukkaiden nukkuminen, jotta herättelyjärjestys menisi jotenkin järkevästi ja ymmärrettäisiin muutenkin päivän tulevaa tahtia. Yöhoitaja kertoo tietenkin myös kaikista poikkeavista tapahtumista. Aamuvuorolaiset tarkistavat kalenterin, viestivihon ja taululle merkityt kiertävät hoitotoimenpiteet. Taulu kertoo esimerkiksi päivän suihkutusvuorot, verenpaineen mittaukset ja kuulokojeen paristonvaihtotarpeen. Yöhoitaja on ne oman vuoronsa aikana kaivanut esiin seurantalistoista. Toinen taulu kertoo, miten työparit jakautuvat osastolle.

7.00. Käytäviin sytytellään valoja. Osa asukkaista on hereillä ja aamuvirkuille yöhoitaja on saattanut auttaa jo aamutoimia. Asukkaita aletaan herätellä. Tämä pyritään tekemään aamuvirkut ja yön nukkumiset muistaen. Riippuen toimintakyvystä asukkaita joko ohjeistetaan aamutoimista, autetaan niissä tai tehdään ne hänelle. Olemassa olevia haavoja hoidetaan. Asukkaita kerätään yhteistilaan odottamaan aamuruokailua. Kerääminen on ihan todellinen sana, koska kaikki asukkaat eivät osaa liikkua osaston sisällä ja osalla ei ole mitään käsitystä ajasta. Osa ei liiku itsenäisesti. Sairaanhoitaja kiertää tiettyinä päivinä ottamassa verikokeita ja muita näytteitä. Asukkaiden vuoteet pedataan, jos asukas ei petaa itse. Aamutoimien täyttämät roska-astiat tyhjennetään aina huoneesta poistuttaessa.

8.30 Aamupala. Tätä ennen ruokakärry on haettu keittiökerroksesta. Joka aamu on puuroa. Saatavilla on myös jogurttia ja leipää. Ja tietenkin kahvia. Hoitajat tarjoilevat asukkaille ja osaa syötetään. Samaan aikaan työparin toinen hoitaja vielä herättelee viimeisiä asukkaita. Osa asukkaista haluaa syödä huoneessa ja liikuntarajoitteiset ehkä sängyssä. Aamupalan yhteydessä jaetaan paljon lääkkeitä.

9.30 mennessä ruokakärry palautetaan keittiöön. Astiat on kerätty, pöydät pyyhitty ja asukkaita ohjattu haluamilleen paikoille. Osa jää lukemaan lehteä, osa siirtyy katsomaan televisiota ja jotkut palaavat huoneeseen lepäämään. Hoitajat menevät kahvitauolle. Hyvänä kahville päästään jo hieman aikaisemmin. Hoitajien tauot lasketaan työaikaan. Puhelimeen tulevat asukkaiden turvarannekkeiden hälytykset nostavat aina vähintään yhden hoitajan ylös tuolista. Asukkaan asia voi olla liian kaukana lojuva kaukosäädin tai lattialle kaatuminen. Tai jotain muuta. Taukotila on myös näköyhteydessä asukkaiden yhteistilaan ja välillä tauko keskeytyy sieltä havaitun tarpeen vuoksi.

9.45. Kahvitauon jälkeen aloitetaan asukkaiden suihkutus. Tässä vaiheessa myös myöhään nukkuneet liikuntarajoitteiset käydään viimeistään nostamassa pyörätuoleihin. Viikonloppuisin suihkuja ei ole. Silloin tämä aika käytetään virkistystoimintaan. Kesällä asukkaiden ykkösjuttu on ulkoilu. Sairaanhoitaja tekee toimistotöitä, jos ehtii. Säännöllisesti on tähän aikaan on lääkärin puhelinkierto. 

11.00. Hoitajien ruokatauko. kahvitauon ja ruokatauon väli ei ole pitkä. Kuitenkaan ruokataukoa ei ehditä pitää myöhemmin, koska aamuvuoron seuraava kiireinen vaihe on alkamassa.

11.30 Asukkaiden ruokailu. Jälleen ruokakärry tai kärryt noudetaan keittiöstä. Asukkaita ohjataan, autetaan ja kerätään ruokapöytään. Hoitajat tarjoilevat ruuan ja auttavat tarvittaessa ruokailussa. Jaetaan asukkaiden päivälääkeitä, kerätään astiat, palautetaan kärryt, pestään pöydät ja aletaan auttamaan asukkaita päivälevolle. Asukkaita ohjataan tai autetaan käymään vessassa tai sitten vaipat kuivitetaan eli vaihdetaan. Tämän jälkeen parin vastuuhoitaja menee yleensä lääkehuoneeseen jakamaan iltapäivän lääkkeistä ne, joita ei ole jaettu viikkodosettiin. Toinen hoitaja voi esimerkiksi täydentää huoneiden ja varaston tarvikkeita tai hyllyttää pesulasta tullutta pyykkiä asukkaiden kaappeihin. Aamuvuoro aloittaa päivän tapahtumien kirjaamisen koneelle.

13.00 Iltavuoro saapuu. Iltavuoro tarkistaa kalenterin, viestivihon ja taulun. Sopivassa välissä päiväkahvin yhteydessä aamuvuoro antaa raportin päivän tapahtumista ja välittää myös yöllä olleet poikkeavat tapahtumat. Alkaa hoitajien suosittelema vierailuikkuna. Aamu- ja iltavuorot ovat hetken aikaa yhdessä töissä ja aikaa asukkaiden ulkoilemiselle tai vieraiden ohjaamiselle on hyvin. Sairaanhoitaja tekee kirjallisia töitä. Aamuvuorolaiset tekevät loput kirjaukset päivän tapahtumista.

14.30 Asukkaiden päiväkahvi. Nukkumassa olleita asukkaita herätellään vuoteista. Usein kahville siirtymiseen kuuluvat myös vessassa käymiset. Kahvileipä on tuotu osastolle lounaskärryn yhteydessä. Jälleen tarjoilu, avustaminen tai syöttäminen, pöydät, tiskit ja asukkaiden auttaminen halutuille sijoille. Yleensä tässä kohtaa monet haluavat katsella televisiota. 

15.00 Aamuvuoro poistuu. Mukaan otetaan alkupäivän roskasäkki ulos vietäväksi. Molemmat työparit saavat ottaa omat säkkinsä koska roskaa tulee paljon. Iltavuoro tekee vähemmän kiireellisiä töitä. Näihin voivat kuulua vaikkapa pahvi tai muovijätteen vienti, jäljelle jääneen pyykin hyllyttäminen ja tärkeänä myös ruokakärryn hakemista ennen keittiön väen kotiinlähtöä. Jos suihkuvuorossa on päivärytmiin tottuneita asukkaita, saatetaan tässä välissä suorittaa suihkutuksia. Vastuuhoitaja käy lääkehuoneessa seuraavan aamun dosettiin mahtumattomat lääkkeet.

16.00. Hoitajien ruokatauko

16.30. Asukkaiden päivällinen: tarjoilu, avustaminen tai syöttäminen, pöydät, tiskit ja asukkaiden auttaminen halutuille sijoille. Ruokakärry jää osastolle koska keittiössä ei ole ketään. Yöhoitaja käy sen myöhemmin viemässä jääkaapin täydennystilaukset tehtyään. Jos suihkutuksia ei ole tehty aiemmin, ruoan jälkeen ne yritetään tehdä. Liikuntarajoitteisia autetaan viimeistään nyt vuoteisiin, päivän pituus pyörätuolissa riippuu itse kunkin kunnosta ja tuoliin auttamisen ajasta. 

18.00 Talossa ei tapahdu mitään. Kuitenkin vaivihkaa hoitajat kiertävät asukkaiden huoneita, avaavat jo vuoteita ja saattavat auttaa asukkaille jo kevyempiä iltavaatteita. Illan kiirettä keventääkseen hoitajat saattavat käydä aloittamassa jo loppupäivän kirjauksia koneelle. 

19.30. Asukkaiden iltapala. Leipää, jogurttia ja hedelmiä. Iltalääkkeitä jaetaan asukkaille samalla. En liitä tähän joka ruokailussa toistuvaa listaa. Iltapalalla se on taas sama. Asukkaita ohjataan ja autetaan huoneisiin iltatoimiin. Kuten aamupesut mutta viimeistään nyt vaihdetaan yövaatteet jokaiselle. Osa asukkaista haluaa katselle omassa huoneessaan televisiota ja suurin osa käy nukkumaan. Hoitajat lisäävät kirjauksiinsa loppuillan tapahtumat.

21.00 Viimeistään nyt yöhoitaja alkaa kuulla raporttia päivän tapahtumista. Iltavuoro poistuu vieden loppupäivän roskat mennessään.

Yövuoro onkin käsitelty jo erillisessä päivityksessä. Suosittelen tutustumaan!

91# Opiskelija työntekijänä

”Hei. yritin tavoitella sinua. Kesän ajalle olisi töitä tarjolla. Soitteletko kun kerkeää.” Tällä pienellä viestillä synnytettiin yllättävän iso sisäinen kamppailu. Laajan pähkäilyn päätteeksi olin hyväksynyt ajatuksen, että ihminen voi olla kesän töitä tekemättä ja rahaa tienaamatta. Mielessä oli ehtinyt kulkea käytettävissä olevien säästöjen ja säästökohteiden matematiikka. Samoin oli täytynyt löytää tasapaino laiskottelun syyllisyyden ja kotona vietettävän ajan hyötyjen kanssa. Kaikkien näiden asioiden kanssa viivan alle ajatuksissa oli syntynyt riittävän positiivinen lopputulos. Päätin olla tyytyväinen lomalainen. Alkoi pitkän työlistan toteutus ja samalla kodin lähiympäristössä tehtävien aktiviteettien suunnittelu. Kuten kerrottu, päädyin jopa tapettikaupoille. 

Ja ihan varoittamatta puhelimessa olikin erään remppatauon aikana odottamassa vastaamaton puhelu ja lukematon viesti. Keväisen harjoittelupaikan palveluesimies. Suomeksi pomo. Ilmeisesti oli toteutumassa keväällä uumoiltu tilanne, jossa sijaiskielto ei voi koskea kesätyöntekijöitä. Sen parempi meille opiskelijoille. Mutta samalla iski kriisi. Toisaalta syntyi suuri ilo. Oli hienoa saada näin kuittaus hyvin tai ainakin tarpeeksi kohtuullisesti hoidetusta harjoittelusta. Viiden viikon aikana en ollut onnistunut jättämään itsestäni toivotonta vaikutelmaa. Viestin perusteella jopa päinvastoin. Mahdollisuus päästä lyömään jalkaa ovenväliin tulevaisuutta varten innosti myös. Silmissä näkyi mahdollisuus vaihteluun kotikesäksi ajautuneen loman vastapainoksi. Vähintään toiseen silmään syttyi myös euron kuva. Kesäraha olisi tervetullutta, sanoi järki. 

Mutta. Entä koko kesän suunnitelma levätä, olla kotona ja viettää aikaa perheen kanssa? Miten kävisi vaatimattomien suunnitelmien pienistä kotimaan matkoista? Toteutuisiko edes puolet suunnitelluista kodin pienistä mutta tarpeellisista huoltotöistä? Ajatus kesätöistä oli siis muutakin kuin mieltä hyvästi hivelevä. 

Kuten aina, täytyi pitää pieni palaveri henkilökohtaisen neuvojan kanssa. Takaisinsoiton askelmerkeiksi asetettiin hajanaiset suunnitelmat tietyiksi jaksoiksi kesää. Ristiriitaisin ajatuksin pakenin puhelimeen remontin alta kerättyjen tavaroiden sekaan työhuoneeseen. Ajatus kieltäytyä mahdollisesti tarjottavista kesätöistä tuntui kamalalta. 

Mutta mikä hienous! Taloon oli ilmaantunut yllättäen kova tarve yhden työvuorolistan ajalle. Eli tarjolla oli kolme viikkoa. Katsoin päivämäärät vähälle käytölle jääneestä kirkon kalenterista. Ei kriittisiä päiviä, eikä meno suunnitelmia. Tapetoinninkin kuvittelin tulevan valmiiksi. Lupasin suorilta. 

Reilun viikon päästä soitin tutun oven vieressä ovikelloa 06.50. Vakiintunein ottein desinfioin kädet hissillä ja painelin itseni oikeaan kerrokseen. Aavistuksen omaisessa aamuhämärässä kävin viemässä vakiintuneet eväät taukohuoneen jääkaappiin ja matkalla miesten pukuhuoneeseen huikkasin huomenet kansliaan. Tutut naamat vastasivat iloisesti. Kolme viikkoa ehdin olla poissa. Seuraavana päivänä alaovi aukesi omilla avaimilla. Opiskelija oli poistunut. Työsopimuskin sen tiesi. Hoitoapulainen oli tullut tilalle.

Miten työntekijän rooli sitten eroaa opiskelijan roolista?

Työtehtävät. Opiskelijalla on harjoittelussa oma ohjaaja. Sairaanhoitoa opiskelevalla tämä on sairaanhoitaja. Näin myös perushoidon harjoittelussa. Joskus toisena ohjaajana voi olla myös lähihoitaja. Ohjaaja on vastuussa opiskelijasta. Siksi opiskelija voi ohjaajan valvonnassa tai luottamuksessa tehdä monia asioita oppiakseen. Näin perushoidon harjoittelussa opiskelija saa jakaa ja annostella lääkkeitä ja vaikkapa pistää neuloilla erilaisissa tarkoituksissa. Hoitoapulainen toimii toki vuoron vastuutyöntekijän alaisena. Kuitenkaan hän ei saa jakaa tai annostella lääkkeitä. Eikä koskea neuloihin. Tehtävät ovat siis harjoittelua helpompia. Aivan uutta ei tarvitse yrittää omaksua.

Työaika. Harjoittelussa opiskelija seuraa ohjaajan tai ohjaajien työvuoroja. Omassa harjoittelussani sairaanhoitaja teki ainoastaan päivävuoroa. Vastuuopettajan ohjeen mukaan ei harjoittelussa tehty viikonloppuvuoroja. Tämä tarkoitti itselleni viiden aamuherätyksen putkia ja sitten kahden päivän viikonloppuvapaa päälle. Kahden päivän vapaat olivat tietenkin mukavat lastenkin ollessa koulussa. Kuitenkin viisi aamuherätystä putkeen tuntuivat suhteellisen rankoilta kertyessään. Nyt töissä kalenteri täyttyy aamu- ja iltavuoroista. Lääkkeisiin koskematon apulainen ei voi tehdä yövuoroja. Kolmeen viikkoon mahtuu yhteensä kuusi normaalia vapaata ja juhannuspäivästä seitsemäs vapaa. Tällaisista yleisistä loma- tai pyhäpäivistä kun tulee aina varastoon vapaapäivä. Kolmen viikon aikana kahden päivän vapaita on kolme ja yksi niistä osuu viikonlopulle. Yksi yhden päivän vapaa on lisäksi viikolla. Pisin työputki on neljä päivää ja niitäkin putkia on vain yksi. Kolme tai jopa kaksi päivää on peräkkäisten työpäivien yleinen mitta. Kun aamuherätyksiä on siis selvästi harjoittelua vähemmän mutta niiden tilalle on iltavuoroja ja viikonlopputöitä. Niistä maksetaan syystäkin korotettua palkkaa, kyllä niistä aiheutuu aamuherätyksiä enemmän haittaa normaalille elämälle.

Työmäärä. 1000-1500 askelta. Suunnilleen sellainen matka erottaa opiskelijan työvuoron hoitoapulaisen vuorosta. Opiskelija on harjoittelussa aina ylimääräinen ja usein hän kylkee parina toisen kanssa. Näin hän saa ja hän ehtii oppia. Vähän opittuaankin, opiskelija on yhä ylimääräisenä vuorossa. Tekemistä ja kiirettä on siis aina vähemmän. Harjoitteluun kuuluu myös pysähtyminen. Välillä pysähdytään miettimään ja välillä tutkitaan sairaanhoitajan töihin kuuluvia tehtäviä toimistossa. Hoitoapulainen ei ole ylimääräinen. Hänet on laskettu tarkasti tarkkaan mitoitettuun vahvuuteen. Siksi askeleita kertyy.

Palkka. Pieni työtuokio ei ratkaisevasti pelasta kesän taloutta. Jokainen euro on kuitenkin ihan tervetullut. Oikotien palkkavertailun mukaan hoitoapulainen saa keskimäärin 1800€ kuussa. Siihen ei uraansa aloitteleva kesämies yllä. Palkan lisäksi lyhyt työputki tuo lisää kokemusta. Harjoittelussa opitut perustaidot saavat syventyä ja samalla saa opetella vuorotyöläisen perhearkea. Cv saa pieniä sivujuuria myös hoitoalan töistä. Ei tätä kuitenkaan ehkä ihan ilmaiseksi olisi mennyt tekemään.