34# Kansalaistaitoja oppimassa – osa 2

Miten kerätä hyvän mielenterveyden varastoa? Miten voida hyvin nyt, että selviää paremmin ääritilanteessa? Fyysisen ensiavun lisäksi marraskuuhumme on sisältynyt opintokokonaisuus Mielenterveyden Ensiapu. Omassa koulussamme me olemme ensimmäinen luokka, joka pääsi tälle kurssille pakollisena suorituksena. Kurssia opetti koulumme opettaja, joka on suorittanut jaksoon vaadittavan ohjaajan koulutuksen. Kurssin sisältö oli Suomen Mielenterveys ry:n suojattua sisältöä. Emme saa kurssista muistiinpanoja tai materiaaleja. Kurssia varten jouduimme kyllä ostamaan saman sisältöisen kirjan. Oikeastaan kirja sisältää koko kurssin materiaalin. Haiseeko rahastukselta? Ehkä vähän. Kuitenkin kirja on hyvä. Sekin on tosin tarkoitettu pelkästään kurssilaisen silmille. Tästä syystä jaan tässä päivityksessä ainoastaan Mielenterveys ry:n sivuilla vapaasti jaettavaa aineistoa.

Mielenterveys ja ensiapu? Mitä tämä tarkoittaa? Mitä tehdä, kun joku heittäytyy hulluksi? Ihan tästä ei ole kyse. Kurssin sisällön mukaan mielenterveys ja mielensairaudet eivät suoraan liity toisiinsa. Ne asetetaan ikään kuin eri janalle. Kurssin sisällössä mielenterveys määritellään laajasti mielen hyvinvointina ja ihmisen henkisinä voimavaroina. Huono mielenterveys voi johtaa mielenterveyden ongelmiin ja altistaa jopa sairaudelle. Puhutaan mielenterveyden häiriöistä. Mieleltään sairastuneellakin voi kuitenkin olla samaan aikaan hyvä mielenterveys. Hän voi olla monella tapaa hyvinvoiva ja toimintakykyinen. Tämä voi osaltaan auttaa selviämään mielen häiriöistä. Kuitenkin sekä fyysinen- että henkinen sairaus voivat vakavasti ja nopeasti nakertaa koko mielenterveyttä.

Meistä tulevista sairaanhoitajista ei yritetä tehdä pikku psykologeja. Kuitenkin meille halutaan opettaa sitä moninaisuutta, joka vaikuttaa ihmisen kokonaishyvinvointiin.  

Mielenterveys ry sanoittaa asiaa näin:

Mielenterveys ja fyysinen terveys kulkevat käsi kädessä ja vaikuttavat toisiinsa. Mielenterveys on olennaista niin ihmisen hyvinvoinnin kuin toimintakyvynkin kannalta. Mielenterveys luo perustaa nauttia elämästä, tuntea elämä mielekkääksi ja kokea itsensä arvostetuksi yhteisön jäseneksi. Mielenterveys on psyykkistä pääomaa.

Hyvää mielenterveyttä tukevat:

  • Kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus
  • Kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunteiden ilmaisemiseen
  • Kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan
  • Vaikeuksien kohdatessa keinoja niiden voittamiseksi
  • Ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten kohtaaminen ja valmius elämän muutoksiin
  • Todellisuudentaju, jotta osaa erottaa oman ajatusmaailman ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressissä
  • Sosiaalinen itsenäisyys, identiteetti ja yksilöllinen luovuus
  • Elämän merkityksellisyyden kokeminen

https://mieli.fi/fi/mielenterveys/kuinka-voit(viitattu 20.11.2019)

Lisäksi olemme opetelleet tunnetaitoja. Olemme puhuneet ihmisen kyvystä tuntea ja taidosta ymmärtää ja sanoittaa näitä tunteita. Koin vanhan takauman menneisyyteen. Huomasin olevani jälleen vastakkaisen sukupuolen ympäröimänä miettimässä tunteita. Takauma johdatti lukion aikana suorittamaani Nuorten ihmissuhdetaitojen kurssille. Sielläkään ei ollut ketään toista poikaa. En tiedä olenko nyt miehenä oppinut tuntemaan enempää. Kuitenkin jälleen olen saanut kuulla tunteiden ymmärtämisen tärkeydestä. Ja olen kyllä tyytyväinen, että olen saanut jotain oppia. 

Jokainen ihminen tuntee. Ainakin terve ihminen. Tunteita ei oikeastaan voi säädellä. Ei ainakaan kovin hyvin. Tunteet vain tulevat ja menevät. Tärkeää on osata toimia tunteitten kanssa ja hallita niitä tekoja, joihin tunteet voivat johtaa. Lupa tuntea on tärkeä asia. Jos on oppinut pitämään jotakin tunnetta kiellettynä ja tukahduttaa sitä, ei lopulta voi kovin hyvin. Esimerkiksi lapsi saa tuntea vihaa, jos siltä tuntuu. Eri asia on, saako lapsi vihaisena lyödä, purra, heitellä tavaroita tai tehdä jotakin muuta vahingollista. Näin lasta ei tarvitse opettaa häpeämään tai pidättämään tunteitaan vaan tekemisiään. Silloin hänen ei tarvitse hävetä tai pidättää itseään. Samoin aikuisenkaan ei tarvitse pelätä tai hävetä tunteitaan. On arvokasta kuulla olevansa hyväksytty, vaikka tuntuisi miltä. 

Miltä sitten tuntuu? Joskus joku sanaili, että ainakin miehellä on kaksi tunnetta: hyvä ja huono. Joskus voi olla myös nälkä. Siinä on jo tunteita melkoinen sylillinen. Luulen huomanneeni, että varsinkin negatiivisten tunteiden sanoittaminen on usein hankalaa. Ärsyttää! Näin kuule usein sanottavan. Vähän vanhemmat lapset ja aikuiset kertovat saman asian genitaalisanaa käyttäen.. Kuitenkin juuri negatiivisten tunteiden tarkempi erittely olisi hyvä taito. Jos ärsytys onkin pelkoa, häpeää tai jotain muuta nimen saavaa, voi helpommin kysyä: onko tälle tunteelle nyt syytä? Samoin voi miettiä, miten minä tästä tunteesta selviäisin jne.

Olemme käsitelleet myös elämän eri kriisejä. Tutkittavina olivat sekä elämään normaaleina liittyvät kehityskriisit, että yllättävät kriisit. Kehityskriisejä kuuluu jokaiseen ikävaiheeseen ja ne eivät ole itsessään haitallisia. Esimerkiksi pienen lapsen herääminen omaan itseensä johtaa tahto-, tai uhmaikään. Se ei ole vaarallinen mutta vanhemmille haaste. Turvallisten vanhempien kanssa lapsen kyselevää tahtoa ei tukahduteta mutta toisaalta hän ei joudu tuntemaan vastuun kammottavaa painoa koko maailmasta. Kriisin kautta päästään eteenpäin. Nämä kriisit seuraavat koko elämän ajan ja voivat kyllä jättää myös jälkensä. Esimerkiksi lapsen perusturvallisuuden kokemus voi vakavasti järkkyä, jos ensimmäisen kuuden elinkuukauden aikana hän ei saa varauksetonta hyväksyntää ja huolenpitoa. 

Elämän yllättävien kriisien kanssa käsittelimme myös lähisuhdeväkivaltaa ja itsetuhoisuutta. Voitko kuvitella, miten näiden aiheiden kohtaaminen tulee olemaan joskus valmistuvien sairaanhoitajien työssä keskeisenä mukana. Syy tämän kurssin järjestämiseen meille, liittyy juuri tähän. Meistä ei tule vielä mielenterveyden asiantuntijoita. Siihen on oma erikoistumisensa. Kuitenkin sairaanhoitajat ovat ammattilaisia, jotka kohtaavat kriisien keskellä eläviä. Meitä halutaan opettaa ymmärtämään aihepiiriä, että osaisimme huomata, kysyä ja ohjata paremman avun piiriin niitä, jotka sitä tarvitsevat.

Ymmärtämällä jotain mielenterveydestä, voi helposti parantaa myös omaa terveyttään. Mielenterveys ry järjestää meille järjestettyä kurssia, sen jatkokurssia ja erikoiskursseja eri puolilla maata. Kurssit ovat osallistujille ilmaisia mutta matkat ja muut kulut joutuu maksamaan itse. Käy tutustamassa rohkeasti kurssitarjontaa. https://mieli.fi/fi/koulutukset

Minä olen hyvin kiintynyt puhelimeeni ja tietokoneeseeni. Olen hyvin kiinnostunut siitä maailmasta, joka avautuu vain parilla sormen painalluksella. Seuraan suurta määrää sivuja ja julkaisijoita eri aiheista. Jos ei mitään muuta keksi, voi aina lukea Wikipediaa. En ymmärrä niitä, jotka eivät löydä netistä jotain mielenkiintoista luettavaksi, kuunneltavaksi ja katsottavaksi. Tunnustan kirjoittaneeni osan tästä päivityksestä ollen lasten kanssa samassa huoneessa. Taisin jopa sanoa, etten nyt aio puhua heille. Lasten kasvaessa olen saanut tätäkin opetella. Onneksi auttavat tässäkin asiassa. Kun lapset ovat oppineet kommentoimaan isän ruuduilla olemista, on häpeä entistä useammin opettanut olemaan poissa niiden luota. Huomaan välillä olevani kuitenkin sitä sukupolvea joka ei ole syntynyt tietokoneiden maailmaan. Ensimmäisen puhelimeni sain yläasteella mutta verkkoon mokomalla pääsin vasta edellisten opintojen loppusuoralla. Ehkä siksi osaan kuitenkin erottaa itseni laitteista, kun päätän mennä ja tehdä lasten kanssa. Surullisena katson puhelinvanhempia leikkipuistoissa, ravintoloissa tai liikuntapaikoilla. Vaikka on tultu olemaan yhdessä, erottaa ruutu usein vanhemman häntä kaipaavasta lapsesta. Kovin usein vanhempi saa rauhaa antamalla lapselle toisen ruudun. Voi meitä!
Tässä videossa apuun saapuva kaveri on rohkea tavalla, joka osittain johtuu tietenkin käsikirjoituksesta. Kuitenkaan video ei sorru vääränlaiseen helppouteen vaan antaa ihan todellisia ja helppoja askeleita, ettei kaveria tarvitse jättää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *