18# Mitä se on latinaksi?

Gallia est omnis divisa in partis tris. Näin minä aloitin aikanaan latinan opinnot. Samaa lausetta ovat tankanneet lukemattomat sukupolvet kaikkialla läntisessä maailmassa. Tällä lauseella Julius Caesar aloittaa Gallian-sota teoksensa ja kertoo kuinka moneen osaan alue jakaantuu. Caesarin teoksen tarkasta historiallisuudesta on kiistelty. Selvää on että siihen on saattanut livahtaa paljon itselle otollisia lisäyksiä tai liioitteluita. Kirjat olivat osa politiikantekoa Roomaan päin. Kuitenkin yhdestä asiasta ollaan laajasti samaa mieltä. Caesarin kirjat ovat kirjoitetut erinomaisella latinalla. Siksi se on valikoitunut ja säilynyt latinan opiskelijoiden opintojen aloituksena tähän asti.

Miksi latinaa? Latina on sivistyksen ja historian kieli. Ei siksi että kieli itsessään olisi erityinen. Historian sattumusten myötä latina on vain aikoinaan valikoitunut ensin suuren valtion ja sittemmin suuren kirkon kieleksi. Tästä syystä suuri määrä antiikin, keskiajan ja vielä uuden ajankin kirjoituksista on laadittu tällä muinaisten roomalaisten kielellä. Ja missä on kirjoitettua tekstiä, siellä on mahdollisuuksia opiskella. Suomessa latinaa opetetaan yhä joillakin lukion kursseilla sekä yliopistoissa. Muinaisempina aikoina latinan kieli on kuulunut kaikkien koulua käyvien perusopetukseen. Suomessakin tunnetaan termi latinakoulut. Kun kirjallisuus oli saatavilla vain latinaksi, oli opiskelijan opittava sitä lukemaan. Tästä syystä minäkin olen lähes kaikkien teologian opiskelijoiden tavoin raahautunut latinan kurssille. Oli päästävä lähteille.

1500-luvun uskonpuhdistus mursi hitaasti latinan ylivallan läntisen Euroopan sivistyskielenä. Kansankieliset Raamatut alkoivat korvata latinalaisia käännöksiä. Samalla näiden muiden kielten kirjoitettu asu vakiintui. Puhutaankin kirjakielten synnystä. Hitaasti tämä johti muilla kielillä kirjoitettujen tekstien yleistymiseen. Latina ei ollut enää ainoa sivistyksen kieli. Välillä sivistyneiden kieli on ollut ranska, välillä vähän saksa ja nykyään laajasti englanti. Ehkä joskus täällä Suomessakin opiskellaan vaikka kiinaksi. Jokainen kouluja käynyt kuitenkin huomaa että suomen kielellä pärjää aika hyvin. Suuret määrät tietoa korkeakoulu- ja yliopistotasolle asti on saatavilla suomeksi. Helppoa on tämä koulunkäynti!

Yliopistossa kuitenkin opiskellaan latinaa. Näin tekevät teologit ja myös jotkut humanistit. Euroopan yliopistojen kirjastot ovat täynnä latinan kielisiä tutkimuksia ja kirjoituksia. Näiden parissa työskentelevän tieteentekijän on siis osattava päästä suoraan pölyisille lähteille. Muille kielillä käännettyjen teosten käyttäminen lähteenä ei ole yleensä paras vaihtoehto. Viimeistään väitöskirjan laatijan on matkustettava Euroopan historiallisiin kirjastoihin.

Itse en haaveillut tutkijan urasta. En edes ollut kiinnostunut niistä opintojen suunnista, joissa olisi pitänyt päästä noin syville lähteille. Latinan kurssi kuitenkin kuului perusopintoihin. Jonkin verran siinä oli pakkopullan makuna. Taisi jäädä jonkun kerran kesken. Lopulta kuitenkin suoritin latinani iloisella arvosanalla kolme. Viisi olisi ollut maksimi. Koskaan sen jälkeen en ole latinaa käyttänyt. Muutaman kerran olen taideteoksista yrittänyt muutamia tavallisimpia sanoja tavailla. Mutta nyt edestään löysi sen mitä taakseen jätti.

Arvaatko millä kielellä ensimmäiset havainnot ihmisruumiista on tallennettu? Siis ensimmäiset vakavat yritykset tutkia ihmisen sisäistä anatomiaa. Juuri niin – latinaksi tietenkin. Ja sen vuoksi tämän päivän lääkärit ja sairaanhoitajat työskentelevät aavistuksen verran latinaksi. Joku voisi kysyä että mitä järkeä. En osaa siihen vastata. Anatomiset termit on kyllä käännetty suomeksi. Selvää lienee kuitenkin että kansainvälisen työskentelyn kannalta on kätevää, jos tutkijat voivat viitata ruumiin eri osiin universaalilla kielellä. Meitä opiskelijoita tämä latina lähinnä kauhistuttaa.

Latinan kieliset termit vilisevät anatomian tunnilla. Opettaja on luvannut että niitä kaikkia ei tarvitse osata. Hyödyllistä se kuitenkin kuulema on. Vartalon luut, nivelet ja jänteet me tentimme latinaksi. Kokeissa meillä on ollut tapana että luiden nimet pitää osata kirjoittaa. Nivelet ja jänteet on annettu valmiiksi mutta ne on täytynyt sitten merkitä oikeille paikoilleen. Nyt on ollut hyötyä aiemmista opinnoista. En nyt väitä että olisi ihmisruumiin osia teologian opintojen seurauksena osannut. Ristiluu, polven ristisiteet ja jotkut muut jäivät ehkä nyt vähän paremmin mieleen. Kuitenkin väitän että jouduin olemaan vähän vähemmän kauhuissani näistä latinan termeistä. Ei tuntunut niin suurelta kynnykseltä ymmärtää tavutusta ja kirjoitusasua. Tämä kaikki näytti aavistuksen verran tutulta. Ei tämä täyttä hepreaa ole! Kuitenkin jos olet katsonut elokuvan Terminator 2, saatat muistaa ihmisruumiin luiden määrän. Kyllä tässä hommaa riittää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *