17# Onko aikaisemmista opinnoista hyötyä?

AHOT. Aikaisemmin Hankitun Osaamisen Todentaminen on menettely josta aiemmin opiskelleet ovat kiinnostuneita. Olen sitä mieltä että monista taidoista on hyötyä uutta opiskellessa. Koko elämä rakentaa aiemman elämän pohjalle. Kuitenkaan koulu ei ole kiinnostunut siitä. Toki koulu ja opettajat arvostavat oppilaita joilla on taitoja ja kokemuksia hyödynnettäväksi. Ensimmäisellä kouluviikolla kuulimme henkilökunnan suusta ja luimme sähköposteista monia elämänohjeita. Niihin kuului esimerkiksi vaatimukset osallistua opetukseen, varata lomamatkat loma-ajoille, ohjeet miten käyttäydytään sähköpostissa ja muilla tekniikan alustoilla. Ilmeisesti henkilökunnalla on kokemusta epäselvistä tai jopa asiattomista viesteistä. 

Tällaiset neuvot tuntuvat jotenkin hämmentäviltä. Samalla muistan että olen itsekin näitä neuvoja tarvinnut. Lienee perusteltua puhua ihan perustaidoista opintojen alkuvaiheessa. Meidänkin luokkamme oppijat tulevat monista eri taustoista ja alamme yhdessä jalostua ammattikorkeakoulun kulttuuriin. Täytyy tietää milloin korttia on sopivaa pelata ja milloin ei, milloin olla hiljaa ja milloin ei. Kyllä – muutamia kertoja opiskelijat ovat joutuneet kehoittamaan toisiaan olemaan ihan vain hiljaa, kuullakseen opettajan puhetta. Asioiden lisäksi täytyy opiskella opiskelutaitoja ja opiskelijana olemista. Tutustuminen ja yhteishengen edistäminen ovat tärkeitä. Hyvä ja huomaavainen käytös ei ole samaa kuin jäykkä. Joskus näitä kaikkia on vaikea sovittaa samaan hetkeen. Milloin luodaan sopivasti yhteyttä vieruskaveriin ja milloin ollaan häiriöksi? Siinä veteen piirretty viiva. Itse huomasin ensimmäisillä viikoilla välillä kaivaneeni termarin tai eväät esiin ja vasta sitten miettineeni että onkahan tämä tässä koulussa sittenkään sopivaa. Työkavereiden kanssa siihen ei tarvitse kiinnittää huomiota kunhan ei mölyä eikä sotke. Liikaa. Ilokseni huomaan että eväät ovat sallittuja. Pähkinöitä on kuitenkin kiusallista koittaa rapistella muovipussista esiin. Täytyy kehittää pakkaamista. Taito sekin.

Kuitenkaan oppilaitos ei ole kiinnostunut elämässä opituista taidoista. Ei ainakaan riittävästi antaakseen niistä opintosuorituksia. Suorituksia saadakseen, on osoitettava asioita todistuksella. Aiemmat, saman tasoiset ja riittävästi samansisältöiset opinnot on mahdollista hyväksilukea. Tämä tarkoittaa menettely jolla ei joudu opiskelemaan samaa asiaa uudestaan uusissa opinnoissa. Tätä voidaan meillä hakea AHOT-lomakkeella. Lomakkeeseen mahtuu jopa toistakymmentä suoritusta ja viereen niiden laajuus. Varmaan uudenkin lomakkeen voi saada. Lisäksi tulee ilmoittaa oppilaitos ja suoritetun tutkinnon nimi. Itselläni se oli Helsingin yliopisto ja teologian kanditaatti. Lisäksi on liitettävä mukaan kopio todistuksesta josta väitteiden todenperäisyys käy ilmi. Itse tulostin lisäksi erittelyn Opintopolku-palvelusta, sillä kaikkia suoritteita ei oltu eritelty todistuksessa. Tätä opettajat mielellään vilkaisevat. Lisäksi lomakkeeseen täytetään sen kurssin tiedot joka haluttaisiin korvata. Kokonaisuudesta vastaava opettaja päättää, onko korvaavuus koko laajuudessa vai ainoastaan osasta kurssia. Hylätyksikin voi tulla. Sisällön on oltava tarpeeksi vastaava. Sen jälkeen opettaja allekirjoittaa omalta osaltaan hyväksynnän. Viimeisenä paperit kulkevat oman linjan vastuu-opettajan kautta toimistoon jossa merkinnät siirretään rekisteriin. 

Itse hain AHOTointia kolmesta kurssista. Minä korkeakouluopiskelijana tuli kuitattua kaksi kertaa laajemmalla tutkielmaseminaarilla jossa opiskeltiin aikoinaan kanditaatin työn tekemistä. Tutkielmaa itseään ei voi käyttää mihinkään. Viestinnän opinnot korvaan kolme kertaa laajemmalla Viestintä ja argumentaatio -kurssilla yliopistolta. Tietotekniikan osalta lähes samansuuruinen kurssi riitti myöskin. Kaikkien näiden kurssien suorittamisesta on aikaa. Sitä ei kuitenkaan tuijoteta. Riittää että sisällöt ovat samankaltaiset ja korvaavuus on mielekäs. Itselle rehellistä on ehkä kysyä: ovatko taidot jollakin tavalla yhä hallussa? Tätä koulu ei mitenkään tutki mutta itseään tuskin kannattaa liikaa pettää. Näitä täytellessäni sain kehoituksen tarkistaa tilanteen myös ruotsin ja englannin kurssien osalta. Kuitenkin kurssisisällöt puhuvat selvää suomea: ammattiympäristön kuvaus, toimenpiteen selittäminen ja potilaan ohjaaminen ovat käsitteitä joita ei hoideta hartauspuhe- tai saarnataidoilla. Ehkä osa kielten kurssien sisällöstä olisi ollut mahdollista välttää myös yliopisto-opinnoilla. Kuitenkin tämän asian taakseen jättäminen voisi löytyä edestä. En halua olla se joka ei osaa tai muista ratkaisevia termejä tulevissa potilastilanteissa. Olen tehnyt työtä sekä ruotsiksi että englanniksi. Mutta ehkä juuri sillä itseluottamuksella voin mennä kohti kieliopintoja oppimaan uuden alan vaatimat taidot. Samanlainen ajatus syntyi ensiapukurssin kanssa. Hoitaja toimii ympäristössä jossa kuljetaan välillä kuin heikoilla jäillä. Harjoittelupaikoilla ei ole harjoittelupotilaita jotka voivat leikisti muuttua elottomiksi. Itsessäni ei synny suurta halua ottaa kuvaa EA1-kortista ja hakea vapautusta tästä mahdollisuudesta taas kerrata tärkeitä taitoja.

Lomakekansiosta löysin myös salaperäisen AHOT2-lomakkeen. Sen avulla asioidaan epämuodollisten taitojen hyväksiluku-asioissa. Sitä en ole kuullut selitettävän ja omalla kohdallani voin todeta että kaikki taidot on jo käytetty. Kuitenkin tämän löytäminen on mielestäni hauska osoitus korkeakoulun joustavuudesta. Ilmeisesti on valmiutta tunnustaa jotakin muutakin kuin tutkintosisältöjä. Sairaanhoitaja-opinnoissa tämä avannee jotain mahdollisuuksia lähihoitajille jotka ovat suorittaneet töiden ohessa erilaisia kokonaisuuksia. En tiedä. Kannattaa kuitenkin selvittää jos itsellä on jotakin taitoja joita ei tutkintotodistuksissa lue. Kaikesta mitä osaa, voi olla hyötyä.

Saisikohan kuudesta yliopistolla hengaillusta vuodesta jotain elämäntaitoon liittyviä pisteitä? Entä lapsista? Noh, olen kiitollinen jokaisesta säästetystä tunnista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *