15# Kuinka paljon koulua on?

Ensimmäinen kuukausi on takana. Hyvä me! Orientaatioviikon hitauden jälkeen opinnot ovat lähteneet vauhtiin. Vauhti on kasvanut sellaisiin mittoihin että voi uskoa meistä tulevan rautaisia osaajia ajan kuluessa. Ainakin jos kaikki uudet asiat myös opitaan. Tutor-tunnilla kyselimme toisen vuoden opiskelijoilta tulevaisuuden tahdista. Pienenä toiveena oli kuulla että vauhti hieman hidastuu. Turha oli toivo. Tiivis. Hyvin tiivis, oli vastauksen sisältö. Melkein voisi aavistella että opittavien asioiden määrä on aikojen saatossa kasvanut mutta tutkinto-aikaan ei ole haluttu koskea. En tiedä.

Paljonko koulua on? Tätä minulta on kysytty jo monta kertaa. Samalla on oltu kiinnostuneita osa-aikaisten töiden yhdistämisestä maineeltaan tiivistahtiseen opiskeluun. Olen vastannut monta kertaa: Ihan sopivasti. 

Lukujärjestyksemme on joka viikko erilainen. Tämä tekee elämästä vähän hankalaa. Syyskuun alussa annettiin kuitenkin lukujärjestys jo lokakuun loppupuolelle asti. Sen avulla on voinut suunnitella elämää ja hahmottaa tulevaa. Kuitenkaan tämä ei anna ihan varmaa tietoa. Meitä on kehotettu tarkistamaan joka perjantai seuraavan viikon vahvistettu lukujärjestys. Viime hetken muutoksia tosin näyttää tulevan aika vähän.

Päivät ovat täysiä. Usein päivä alkaa kahdeksalta tai vähän armollisemmin 0830. Välillä toki myöhemminkin. Useina päivinä viikossa koulu loppuu neljältä tai sitten jälleen puoli tuntia myöhemmin 1630. Ihan tuhtia siis. Ainakin osalla. Alkusyksyyn kuuluu niin sanottujen preppauskurssien sarja. Kielten ja matematiikan valmistavat opinnot täyttävät viikkoa paljon. Itse en näihin osallistu. Matematiikastakin vapauduin tiukan taistelun jälkeen. Tämä jättää viikkoon jo paljon ilmaa.

Lisäksi hain AHOTointia kolmesta kurssista. Niistä kaksi on käynnissä nyt. Hieman viikosta riippuen itselläni on jopa alle puolet lukujärjestykseen merkitystä ohjelmasta. Osallistun viikossa keskimäärin viidelle tunnille. Tai siis 2×45 minuutin hetkeen. Välillä nämä on siroteltu tasaisesti pitkin viikkoa. Välillä on ollut pitkä päivä ja sitten loppuviikosta vapaata. Vähän aikaa sitten kävi niin että aloitin viikonlopun keskiviikon jälkeen ja koulu kutsui vasta tiistaina. Olen päässyt myös kahden yön työreissuun jäämällä vain yhdeltä tunnilta pois. Ilmaa siis on. Toki tahti itsellenikin kiihtyy syksyn edetessä ja nyt vapaina olevien kurssien loppuessa. Pääsen ehkä kokeilemaan sitäkin, kun tuntien väliin ei kertakaikkiaan jää lounastaukoa ennen kuin päivä melkein loppuu. Sellaisia päiviä olen huomannut joillakin olevan.

Töitä on ehtinyt tehdä. Tietenkin iso kiitos tästä kuuluu työajattoman työni luonteeseen. Sähköpostia ehtii kirjoittaa koulun käytävillä, kiireisemmän puhelun tai palaverin voi hoitaa puhelinkapselissa. Aamulla ja iltapäivällä ehtii istua omassa työhuoneessa tai ajaa seurakuntalaisten luokse. Illalla koulu ei vielä ole vaatinut läsnäoloja. Viikonloppuisin voi tehdä töitä ihan rauhassa. Silloin voi olla myös vapaalla.

Koulu tietenkin tuo lisää tekemistä. Tällä hetkellä odottamassa on:

  • Reilu sivu lääkelaskennan läksyjä.
  • Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön ryhmätyön esittämisen viimeiset viilaukset.
  • Lääketurvallisuuden ryhmätyö.
  • Lääketurvallisuuteen liittyvä käsitteenmäärittelyn läksy
  • Joku ryhmätyö jonka aikataulu on niin kaukana etten edes muista mikä se on.
  • 3 verkkoympäristössä suoritettavaa luentoa. 
  • Alavartalon luuston tentti.
  • Kuuden tunnin verkkomateriaali ravitsemuksen verkkotenttiin lokakuun alkupuolella.
kuva lääkepakkauksessa ja siihen liitettynä pakkauksesta etsityt tiedot lääkkeestä.
Tällainen läksy piti palauttaa lääketurvallisuuden kurssille.

Muilla voi olla lisäksi tehtäviä kielistä, viestinnästä tai tietotekniikasta. Tämän kuukauden aikana on myös ehditty lopettaa jo yksi ryhmätyö ja tehdä erilainen määrä läksyjä ja verkkotehtäviä. Ei ihme jos joku kokee tehtävien määrän suurena. Kuitenkin samalla on totta, ettei tämä kaikki ei ole päällämme sellaisena kasana kuin luetellessa saattaa vaikuttaa. Aikajänteet ovat pitkiä ja monet tehtävät verrattain pieniä. Haasteena on asiaan tarttuminen ja tehtävien aikatauluttaminen. Kontaktiopetusta on loppujen lopuksi vähän ja itsenäisen työn määrä siksi suuri. Mutta myös aikaa näille tehtäville on. Esimerkiksi nyt odottavat lääkelaskut ehtisi tehdä lasku-päivässä -periaatteella ihan hyvin. Itselleni on ollut rauhoittavaa pistää tehtävät lukujärjestyksen kanssa aikajärjestykseen. Kun tietää mitä milloinkin pitää olla tehtynä, ei kaiken tarvitse ahdistaa kaiken aikaa. Onnellisesti huomaan myös tämän kaiken olevan tuttua. Olen työvuosien aikana saanut oppia valtavaa multitasking-kykyä. On asettunut itsestäänselvyydeksi, miten suurta asioiden määrää täytyy kyetä hallitsemaan ja pitämään mielessään. Tähän on saanut opetella myös erilaisia apuja ja työvälineitä. Yhden koulussa vietetyn kuukauden langat pysyvät kyllä käsissä. 

Kaiken kaikkiaan on hyvä olla. Vähän aikaa sitten oli syyskuinen pakkasyö. Aamulla aurinko nousi kirkkaalle taivaalle. Pyörän istuin tuntui auringon vuoksi lämpimältä kun koulumatka alkoi. Kahden minuutin aikana ehdin miettiä, miten mukava on käydä taas vähän koulussa. Paluumatkalla ajattelin, miten mukava on valmistella nyt puolestaan lapsille Katekismuksen selitystä. Elän kahdessa maailmassa jotka eivät suoraan linkity toisiinsa. Koulussa saan levätä töiden aatoksista. Samoin töissä saan levätä koulun aatoksista. 

No entä se koti sitten? Näin saattaa joku kysyä. Kalenterista on poistunut yksi vapaapäivä. Se on ihan selvää – vaatii tämä joustoa. Jos tuolle vapaapäivälle osuu tiiviimpi koulupäivä, joutuu vapaapäivään liittyvät huollot siirtämään toiselle päivälle. Lyhyempänä päivänä ehtii kyllä hoitaa kauppakäynnit, kodin asioita sen mitä yleensäkin jaksaa ja mitä sitä vapaapäivänä perheenisä yleensäkin tekee. Vapaapäivä ei ole pitkään aikaan ollut vain itseäni varten. Nyt koulun myötä se joskus on sitäkin vähän enemmän. 

Kuukauden jälkeen voin huomata että jo ennen opintovapaalle jäämistä koulun käyminen antaa jotain kaivattua. Tuntuu levolliselta olla välillä paikassa jossa kukaan ei kaipaa minulta mitään. Melkein kuin pop-laulajan vapaapäivä. Koululla olen vastuussa vain itsestäni. Näiden hetkien jälkeen on hyvä jatkaa sinne, missä olen vastuussa myös paljosta muusta. Näin aavistelen että tuleva opintovapaa tekee juuri sitä, mitä siltä kaipaan nyt tähän väliin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *